Thinking of you

(Pahoittelen pientä tekstikokoa, en saanut sitä jostain syystä suuremmaksi)
Olen nälkäinen. En vain viitsisi enää puoli kahdentoista aikoihin lähteä ryömimään jääkaapille, joten taidan jättää sen väliin ja yrittää nyt kestää aamuun asti! Tämän päivän syömiset ovat jälleen olleet osittain retuperällä, mutta jospa saisin nyt edes välteltyä tätä iltasyöpöttelyä ja kerättyä itselleni siitä pari onnistumispistettä. Aamupaino oli tänään 53,4 kg, joten suunta on painon kanssa sentään oikea. Siltikin tuo lukema tuntuu ihan järkyttävän suurelta, mutta tällä hetkellä osaan aika hyvin olla stressaamatta siitä. Olen itseasiassa itsestäni todella ylpeä, sillä en ole enää nykyisin ollut niin vaa'an orja kuin ennen. Tottakai haluan nuo kertyneet kilot pois, mutten kuitenkaan aio hoitaa sitä itseäni täysin kiduttamalla vaan jotenkin... terveemmin.

Äidinkielen kirjallisuushistorian testi ei mennyt kovinkaan kehuttavasti. Arvailin oikeastaan kaikki asiat, mutta onnekseni siinä oli myös yksi oikein/väärin tehtävä, josta toivottavasti olen tuurilla ansainnut muutaman pisteen. Piti myös osata yhdistää oikea kirjailija ja tämän teos, ja niistä tiesin varmasti kolme - loput menivätkin sitten ihan veikkauksella. "Avokysymyksiin" en sitten osannutkaan vastata oikeastaan mitään... Ruotsin tunnilla meillä oli pistokoe ja sain siitä kasin, mikä oli mielestäni melko yllättävää - koen itseni nimittäin ihan kehnoksi ruotsissa enkä ole panostanut siihen ollenkaan + pistari tuli täysin yllätyksenä (tosin sehän niiden tarkoitus onkin :D).

J:n kanssa on hankalaa yhä. Aloitin keskustelun sen kanssa päivällä ja se tyssäsi sen treenejen takia melko lyhyeen. Illemmalla se sitten tuli koneelle, muttei aloittanut keskustelua ja päätin sitten itsekin olla ihan hiljaa ja katsoa alkaako se jutella ollenkaan. Kului sitten vartti eikä mitään kuulunut, ja minähän sain sitten tuostakin asiasta aikaiseksi ihmeellisen itkukohtauksen ja panikoinnin. Pian alkoikin sitten OC ja menin katselemaan sitä (J katsoo sitä myös). Kyseisen ohjelman jälkeen tulin jälleen koneelle ja katselin jälleen J:n online-tilaa ihan surunmurtamana. Ajattelin odottaa 10 minuuttia ja aloittaa sitten keskustelun sen kanssa, mutta hetken päästä se sitten alkoikin puhua ja leijuin kyllä jossain yläilmoissa sillä hetkellä. Keskustelu ei kuitenkaan ollut mistään parhaasta päästä, sillä yhdessä vaiheessa se hiljeni tyystin ja puhui seuraavan kerran vasta puolen tunnin kuluttua - oli kuulemma jumittanut katsomaan televisiota (minkä uskon kyllä, harmitti vain). Sen jälkeen se lähtikin samantien nukkumaan ja minä aloin kirjoitella tätä, äh. En tiedä mikseivät meidän keskustelut ole enää yhtään samanlaisia kuin ennen, ne ovat jotenkin aivan muuttuneet. Ahdistaa. Toivon todella, että ne joskus vielä palaavat entiselleen ja että tämä olisi vain joku ihmeellinen kausi.