Nothing more than feelings

Olen nyt tainnut jotenkin innostua tästä kirjoittamisesta. :D Minulla on itseasiassa blogi myös Livejournalissa (ei tosin julkinen, vaan Friends only), mutta tämä on nyt jotenkin sivuuttanut sen totaalisesti. Siellä tosin käsittelen elämääni ihan eri kantilta kuin täällä, mutta voisin ehkä yrittää laajentaa tätäkin blogia vähän muihinkin ajatuksiin, kuin ainoastaan niihin jotka koskevat laihduttamista. Tai no, en tiedä - toisaalta olen pyhittänyt sen Livejournal blogin sellaisille.

Aamupaino oli tänään 50,6 eli kolmesataa grammaa vähemmän kuin eilen aamulla. Tämä päivä meni muuten ihan hyvin, mutta sorruin jälleen syömään niitä kanelikorppuja! En tosin usko lihoneeni niistä, sillä muuten olin tämän päivän melko reippaasti, mutta eihän sitä koskaan tiedä.:/ Nyt olisi kyllä vähän nälkä, mutta olen päättänyt olla loppuillan syömättä... Pelottaa vähän, miten selviän, kun tunnen tuon nälän vatsassani jo nyt ja pitäisi valvoa vielä ainakin pari tuntia BB:n takia. Tänään on tuo veden juonti jäänyt vähän turhan vähälle, joten voisin ehkä sitä hörppiä tässä illan mittaan. Toisaalta kyllä ei innosta kamalasti herätä yöllä kamalaan vessahätään, joten en oikein tiedä mitä tässä pitäisi tehdä.

En mene kouluun vielä huomennakaan, sillä olo on vielä sen verran tukkoinen ja kipeä. Inhoan tätä nuhaa, kun pitää olla niistämässä ihan yhtenään ja yöllä nenä taas on ihan armottoman tukossa eikä saa nukuttua. Olen katsellut tänään Youtubesta kaikenlaisia dokumentteja koskien syömishäiriöitä ja ne ovat olleet melko mielenkiintoisia. Katsoin seuraavat: I'm a boy anorexic, Super skinny me ja Dying to be anorexic. Katsoin myös pätkän jotain kolmatta, mutten enää muista sen nimeä ja se jäi keskenkin. Minulle jäi noista melko outo olo, sillä toisaalta ihannoin noiden ihmisten päättäväisyyttä, mutta toisaalta sitten taas en haluaisi olla sellainen. En oikein tiedä... Haluan olla laiha, mutten kuitenkaan niin laiha, että luut törröttävät joka puolelta kehoa ja ihmiset eivät kestäisi katsoa minua siksi, että olisin niin luiseva. Haluan hyvän ja laihan kropan, mutta kuitenkin sellaisen, joka näyttää hyvältä myös muiden silmissä. Noissa dokumenteissa ei kyllä sellaisia hirvittävän luisevia vartaloita näytetty kuin ohimennen, mutta katsoin myös pätkän yhdestä Dr.Phil jaksosta, joka oli mielestäni jo ihan liian järkyttävä ja sellaista en tahtoisi missään nimessä.

Olen taas alkanut pelätä säästöliekkiä (haha, sitä ei kyllä näillä minun läskeilyilläni pitäisi pelätä :D) ja lihasten katoamista. Pelkään, että rasvaprosenttini on jokin ihan järkyttävän korkea ja ettei se vähene, vaikka paino laskisikin. Toivottavasti pelkään turhaan... Pelkäättekö te muut ikinä näitä asioita? :/

Autumn brings the tears

Tänään olen tuntenut oloni kaikinpuolin kipeäksi. Eilen illalla kymmenen aikoihin nenäni alkoi vuotaa ihan yllättäen ja yö meni niistäessä ja nenäsumutetta lisäillessä. Aamulla tunsin oloni kuitenkin hieman paremmaksi ja lähdin kouluun, mutta sain jo ensimmäisellä tunnilla ihan järkyttävän mahakivun (luulen, että mahani reagoi nopeaan ruoan vähentämiseen vasta nyt), mutta kärsin sen kanssa kaksi ensimmäistä tuntia. Oloni oli kuitenkin niin järkyttävä, että oli pakko lähteä kotiin ennen koulun loppumista ja poissaoloja kertyi sitten listaan jälleen. Kotona kärsin mahakivusta melkein ilta seitsemään asti - en tiedä, miksei se lähtenyt millään pois. Söin hirveän määrän patonkia ja kaloreita tuli varmasti ihan liikaa. Nyt illalla minulle sitten nousi lämpöä, ei kovin paljoa tosin, ja joudun jäämään huomenna kotiin. Oma normaali ruumiinlämpöni on vähän reilu 36 astetta, ja jo 37 asteen lämpötilassa tunnen olevani kipeä. Nyt lämpöä oli sitten 37,3 eli melko vähän, mutta tunnen oloni siltikin ihan tukkoiseksi ja kipeäksi. Jouduin laittamaan yhteiskuntaopin opettajalle sähköpostiakin, sillä hän oli kysellyt perääni jo viime tunnilla ja joudun olemaan hänen tunniltaan huomennakin pois. Ärsyttää, vaikka toisaalta onkin ihan kivaa jäädä kotiin. Opettajat vain hermostuvat...:/

Olen vähän pettynyt itseeni siksi, että söin patonkia tänään niin hirvittävän määrän. En ole kuitenkaan syönyt tänään kovin paljoa muuta, joten ehkä tuo oli ihan sallittavaa. Paino oli aamulla 50,9 ja se taisi olla 500g vähemmän kuin eilen aamulla - wohou! Tosin se oli siltikin ihan helvetisti ja yli kaksi kiloa enemmän, kuin siinä yhdessä vaiheessa. Lisäksi pelkään huomista, sillä koko päivän kotona ollessa syömishimo on ihan valtava. Yritän juoda koko päivän teetä...

Äh, nenä vuotaa! Melko moni muukin taitaa olla tällä hetkellä sairaana, joten yritelkäähän parannella itsenne!<3

Just wanna make this right

Tämä päivä on mennyt tähän asti yllättävän hyvin! Aamupala oli ehkä turhan kaloripitoinen (n.250 kcal), mutta koska loppupäivä on mennyt suhteellisen hyvin, ei tuo ärsytä lainkaan. Koulussa söin yhden pienen perunan ja pienen määrän jauhelihakastiketta. Sen jälkeen olen syönyt ainoastaan purkillisen tonnikalaa (jossa on itseasiassa melko paljon kaloreita, 210 kcal, mutta nolla grammaa hiilihydraatteja, joten se tuskin on ainakaan ihan täyttä paskaa). Vettä olen yrittänyt juoda, mutta täytyy myöntää, ettei sitä ole mennyt alas kuin vähän reilu puoli litraa. Kuitenkin on varmaan parhaaksi lisätä veden juontia hitaasti, eikä kamalasti kerralla, joten olen ihan tyytyväinen tähän päivään kaikin puolin.

Aion seuraavaksi katsoa Riitasointuja ja Paratiisihotellin (joka tulee ikävästi yhtä aikaa BB:n kanssa, mutta onneksi omistan 24/7:n ja tiedän eilisen tapahtumat suurinpiirtein :D), eli seuraavat pari tuntia ovat syömisten suhteen melko kriittistä aikaa. Olen kuitenkin päättänyt, että jos tekee mieli syödä, menen keittämään teetä. Olen itseasiassa tällä hetkellä todella luottavaisin mielin enkä usko, että tulen enää tänään syömään.

Lisäsin tuon kävijälaskurin tuohon eilen ja olen melko yllättynyt, että se näyttää jo melkein sataa latauskertaa. Tietenkin osa on tullut omista vierailustani, mutta kyllä täällä varmaan joku muukin on käväissyt - toivottavasti ainakin! Kiitos siis hirveästi teille, jotka jaksatte lukea!<3

Koulu ei jaksa kiinnostaa yhtään. Olen siis lukion toisella luokalla ja olen lintsannut tämän ensimmäisen jakson aikana ihan liikaa. Olen jättänyt tähän mennessä jo kaksi kurssia kesken, sillä en oikeasti ole jaksanut olla koulussa. :/ Poissaoloja on kertynyt kai 23 tuntia viimeisten neljän viikon aikana, joten tämä ei missään nimessä ole mennyt ihan putkeen ja pitäisi kai yrittää vähän tsempata. En oikein tiedä, mikä siellä käymisessä on niin haastavaa, mutta kiinnostus puuttuu ihan kokonaan ja olen yksinkertaisesti ihan liian väsynyt olemaan siellä.

Voisin nyt jatkaa tuon ohjelman katsomista! :> Toivon todella, että saan hillittyä itseni tämän loppu illan ajan, sillä sitten tuntisin päivän päätteeksi olevani pitkästä aikaa onnistunut jossain.

Can't help myself from eating

Nyt voisin ladella tähän listan kirosanoja, mutta yritän hillitä itseni. Aamu ei alkanut missään nimessä hyvin, sillä söin aamupalaksi 100g sipsiä (en tiedä miksi, sillä ei edes varsinaisesti tehnyt mieli - halusin ne vain lähinnä pois kaapista, jotten söisi niitä ensiviikon aikana), mutta loppu päivä sujui hyvin. Söin ainoastaan kanakeittoa ja ilta kymmenen aikaan olin päivän saldooni sipseistä huolimatta melko tyytyväinen. Katselin sitten Big Brotheria äidin kanssa, ja äiti alkoi syödä leipää. Se laukaisi oman syömishaluni välittömästi ja menetin kontrollin - jälleen. Tein itselleni pussillisen Popcornia ja sen jälkeen söin vielä jugurtin, ja tällä hetkellä ottaa päähän ja itkettää. Olen huomannut, että omaan syömiseeni vaikuttavat oikeastaan eniten muut ihmiset: jos olen yksin, pystyn kontrolloimaan itseäni huomattavasti paremmin kuin muiden seurassa. Jos joku toinen alkaa syödä seurassani, se on sitten menoa. Yksin taas pystyn jankuttamaan itselleni, etten syö ja se toimii. Voi helvetti, miksi olen tällainen "seurasyöppö"?

Huolestuttavinta tässä on ehkä se, että yhdessä vaiheessa painoni oli alle 49 kg. Tänä aamuna se oli yli 51 kg (ihan järkyttävää, en käsitä miten päästin itseni tähän kuntoon) ja tällä hetkellä toivon, että se olisi edes alle tuon. On huolestuttavaa, että paino vain nousee ja nousee, sillä tunnen menettäväni otettani hetki hetkeltä enemmän ja pelkään sitä, että jossain vaiheessa heitän pyyhkeen tyystin kehään.

Koska olen näin epätoivoinen ja vittuuntunut tällä hetkellä, ensiviikosta tulee täydellinen tsemppiviikko. Onnistumiset motivoivat ja ensiviikolla haluan nähdä niitä - onnistumisia siis. Tämä kuulostaa siltä ainaiselta "aloitan huomenna"-kitinältä (jota todella toivon, ettei se ole), mutta olen tällä hetkellä niin peloissani tuosta painostani, että voin ehkä jopa onnistua. Tässä pieni suunnitelma ensiviikkoa varten:
-Ei herkkuja ennen viikonloppua, ja silloinkin vain kohtuullisesti
-Tarpeeksi vettä päivittäin
-Pienet annoskoot
-Ei ahmimista eikä iltasyöpöttelyä

Herkkujen ja iltasyöpöttelyn välttäminen tulee olemaan ehdottomasti vaikeinta, mutta yritän nyt todella. Kaverini on viime viikkojen aikana saanut minut sortumaan herkkuihin (hän ei halua minun laihtuvan siksi, että hän on itse lihonut - tiedän, että asia on niin), mutta tällä viikolla en anna periksi. Jos illalla syöpöttää, keitän itselleni kupin teetä. Jos tekee mieli makeaa, otan vaikka lusikallisen hilloa. Nyt on pakko onnistua, ihan siksi että edellisestä onnistumisesta tuntuu olevan ihan liian kauan. Haluaisin pitkästä aikaa olla tyytyväinen suoritukseeni ja oppia jälleen hallitsemaan itseäni.

Miten muuten osaatte vastata tuohon vesikyselyyn niin hirvittävän tasaisesti? :D Hämäätte minua! Tällä hetkellä eniten ääniä on ensimmäisessä kohdassa, joten minusta on alkanut tuntua, ettei tuo kunnollinen vedenjuonti olekaan ehkä niin tärkeää... Ääh, no ehkä yritän muutaman päivän ajan juoda kunnolla ja katsoa mitä tapahtuu. Olen ollut muuten todella yllättynyt siitä, kuinka moni on äänestänyt, sillä odotin ehkä yhteensä noin viittä ääntä. Nyt niitä on kuitenkin tullut jo ihan mukavasti ja olen siitä todella kiitollinen, tykkään teistä!<3

Serkkuni vauva kävi meillä eilen kylässä. En yleensä pidä lapsista, mutta en voi olla myöntämättä etteikö se 8kk vanha tyttö olisi ollut suloinen. Niin hirvittävän hyväntuulinen, että oli omillakin kasvoilla koko ajan leveä hymy. Toisaalta minua alkoi äkkiä ottaa päähän se, että kaikki hääräsivät sen lapsen ympärillä ja kaikki keskustelut koskivat sitä ja lapsia yleensäkin. Olen kyllä ihan hirvittävän kateellinen lapsille, kun ne osaavat olla niin iloisia pienistä asioista eikä niillä ole mitään isoja murheita. Eikä vaikeuksia syömisen kanssa...

Haluaisin ihan hirvittävästi järjestelmäkameraani Canon EF 100mm f/2.8 Macro USM - objektiivin! Isä on oikeastaan sen jo luvannut ja aikoo tilata sen minulle ulkomailta. Olen niin hirvittävän onnellinen tuosta, etten edes osaa kuvailla! En vain millään malttaisi odottaa...

Water

Olen huomannut, etten juo vettä tarpeeksi: useimmiten vain yhden tai kaksi lasillista päivässä. Olen lähipäivinä yrittänyt miettiä syytä tuohon juomattomuuteeni, ja olen tullut siihen tulokseen, että pelkään nesteiden "jäävän sisälleni". Eli pelkään lihoavani, jos juon paljon, sillä en osaa uskoa siihen että ne kaikki tulevat luonnollista tietä pitkin ulos. En siis ajattele, että vedessä olisi kaloreita ja että painoni nousisi siksi, vaan minusta jostain syystä tuntuu että olisin alati täynnä nestettä. Tiedän ajattelutapani olevan väärä, sillä laihduttajia kehotetaan aina juomaan runsaasti vettä, koska se parantaa aineenvaihduntaa ja ties mitä, mutta jostain syystä en ole ikinä ottanut neuvosta vaaria. Nyt ajattelin tehdä sen ja juoda vettä vähintään 1.5 litraa päivässä. En tiedä, miten onnistun (minulle tulee paljosta juomisesta jotenkin hirvittävän huono-olo), mutta aina voi yrittää. Laitoin tuohon äänestyksenkin koskien teidän lukijoiden vedenjuontia, johon toivon että vastaisitte.:>

(Toivottavasti ette saaneet väärää kuvaa tästä merkinnästä. Haluan siis painottaa sitä, etten todellakaan luule vedessä olevan kaloreita tai mitään muutakaan varsinaisesti lihottavaa, mutta pelkään veden nostavan painoani siksi, etten saisi niitä enää ulos. Kirjoittelen illalla vielä lisää! :>)

I don't know what to do

Läskiläski minä! Eilinen meni hyvin siihen saakka, että ostin irtokarkkia ja menin kaverini kanssa juomaan. Kaloreita kertyi ihan kamalasti ja piti illan aikana sitten ostaa vielä ranskalaisetkin, kun alkoi tehdä jotain suolaista mieli - ja mikäpä muukaan oli enää siihen aikaan auki kuin mäkkäri. Tänään on sitten tullut syötyä jälleen karkkia, joten voin sanoa etten todellakaan päässyt alle viidenkymmenen kilon huomiseen mennessä, kuten oli tarkoituksena. Veikkaan itseasiassa painavani huomenna yli 51 kg, sillä olen läskeillyt viikonlopun aikana niin perusteellisesti. Vituttaa ihan hirveästi. En tiedä mitä teen, kun en enää saa painoani laskemaan. Se vain nousee, nousee ja nousee. Olen oikeasti ihan avuton. En tiedä, mitä tehdä, tarvitsen apua.

Comeback

Olen palannut! En tosin niissä mitoissa, joissa täältä "lähdin", mutta en enää osannut olla kirjoittamatta (+ pari ihanaa ihmistä ovat olleet kiinnostuneita kuulumisistani, lämmitti mieltä <3). Synttäreiden jälkeiset viikkot olen ollut syvällä suossa: motivaatio on ollut ihan omilla teillään ja olen syönyt aina, kun on huvittanut. Tämän viikon alkupuolella sitten lopulta päätin ottaa itseäni kunnolla niskasta kiinni ja näyttää vihdoin siltä, että motivaatio on tulossa pikkuhiljaa takaisin ja painokin on viimeinkin lähtenyt laskemaan. Tänä aamuna se taisi olla 50,3 (kilon enemmän kuin synttäreitä edeltävänä päivänä, kamalaa!), mutta toivon saavani sen tämän viikon loppuun mennessä tuonne nelosen puolelle. Olisin sitten jo varmaan ihan tyytyväinen tämän viikon tulokseen (sillä olen syönyt mm. pitsaa ja suklaata, sillä jouduin menemään pitseeriaan tutor-luokkani kanssa) ja siitä olisi ihan hyvä jatkaa. Pahimmillaan paino käväisi n.51,5:ssä (minkä takia itkinkin parina päivänä, sillä se tuntui oikeasti ihan helvetiltä), joten onneksi olen nyt saanut sen laskusuuntaan.

Tämä aamu alkoi hyvin lasillisella tuoremehua ja Cracotella. Koulussa en mennyt syömään, sillä ruokana oli makkaraa ja ostin välipalaksi Wasa Sandwichin, joka on siis sellainen pieni "patukka", jossa on näkkileipää ja jonkinlaista täytemömmöä. Siinä on kaloreita vähän reilu sata, joten sen syöminen ei minua paljoa haitannut. Kotiin päästyäni söin purkillisen tonnikalaa ja Cracoten, mutta sen jälkeen alkoikin päivä mennä hieman alamäkeen. Tarkoituksenani oli nimittäin ennen kaupungille lähtöä syödä YKSI kanelikorppu (teki niin mieli), mutta taisin syödä niitä melkein kymmenen. Minulla on siis tapana kastaa kanelikorppuja maidossa, sillä se on oikeasti niin hirveän hyvää ja niinhän siinä kävi, että lappasin niitä suuhuni melkein huomaamatta. Kaloreita kertyi varmaan ihan hirveästi, en ole uskaltanut edes laskea. Tuon heikon hetken jälkeen olen juonut ainoastaan lasillisen light-cocista enkä aio syödä tänään enää mitään. Paino näytti äsken olevan 50,8, joten se on huomenaamulla todennäköisesti enemmän kuin tänä aamuna, sillä jos en ole syönyt paljoa illalla, painoni laskee yön aikana n.200-300 g. Pöh.

Tuon pienen ahmimisen jälkeenkin olen kuitenkin ihan kohtuu tyytyväinen tähän päivään. Olin koko päivän kaupungilla enkä ostanut karkkia - se on jo ihan hirveän suuri saavutus. Päivällä kaverini osti pussillisen lakritsaa, ja minä ostin ainoastaan sen Sandwichin, joten voisin sanoa olevani tämän päivän osalta kuitenkin voittaja, vaikkei paino olisikaan laskenut. Ainakin peittosin pari henkistä estettä noilla kauppareissuilla, vaikka lopulta menikin vähän syöpöttelyksi.

Toivottavasti en tuolla usean viikon tauollani onnistunut karkoittamaan lukioitani ja edes joku jaksaa tätä kamppailuani vielä seurailla. Pyrin nyt kirjoittamaan lähes päivittäin, joten tulette kyllä kuulemaan kuulumisiani jatkossa huomattavasti enemmän.:> Kommentoikaa myös joskus, osaatte olla niin hirmu tsemppaavia! <3