You never took the time to know me

Aamupaino oli tänään 49,9 ja oli aivan loistavaa nähdä taas vaa'assa tuo nelonen. Huomisen lukemat tosin pelottavat, sillä isä toi tänään kotiin kolme pitsaa ja minähän vedin sitten puolikkaan yhdestä ja jälkiruuaksi jälleen vähän pullaa... Aarg, miksi en saa otettua itseäni niskasta kiinni? Pitää nyt yrittää uuden vuoden alkaessa vähän tsempata ja tosissaan reipastua, kun ei tästä nyt tällä tavoin tule yhtään mitään.

Jos tästä päivästä pitää löytää jotain positiivista, niin se, että kävin pitkästä aikaa lenkillä. Se ehkä vähän alentaa näitä omantunnontuskiani, mutta tiedän siltikin että huomenna paino alkaa taas vitosella ja äh. Turhauttaa. Viime talvena painoin n.54-55 kg ja tuntuu jotenkin typerältä, etten saanut vuoden aikana pudotettua viittä kiloa enempää - vaikka on kai sekin jotain, en ainakaan lihonut. Olen tosin vieläkin itselleni niin helvetin vihainen siitä, etten saanut pidettyä sitä elokuun 48 kiloa - se oli niin ihana jotenkin.

Äyy, en nyt oikein tiedä mitä kirjoittaa. Huomenna on uusivuosi ja menen aloittelemaan kaverini kaverin kämppään, jonne saatiin avaimet. Saa nähdä olenko siellä koko illan, vai menenkö myöhemmin jonnekin bileisiin; mielelläni menisin, mutta tuntuu ettei missään ole mitään. Pitää vähän katsella, että miten käy. Juomat saan itselleni huomenna ja tulee kyllä otettua ihan kunnolla, suuri kalorimäärä siis edessä.:<>

It's a long story and I know it

Ääww, olipas mulla venynyt tauko pitkäksi! Nyt olen kuitenkin taas palannut ja valmis päivittelemään useammin, ei ole enää mitään suurempia netittömiä aikoja tiedossa. :)

Hmm, ensiksi olisi ehkä syytä mainita tuo paino. 50,1 näytti puntari tänä aamuna ja ajatukseni olivat ehkä vähän ristiriitaiset: ilman joulua se olisi ollut varmasti vähemmän, mutta toisaalta joulun jälkeiseksi painoksi tuo ei ole mikään ihan käsittämätön luku ja siitä on helppo lähtä alaspäin. Syömiseni ovat olleet edeltävinä päivinä ihan järkyttävän epäterveellisiä; eilenkään en syönyt oikeaa ruokaa ollenkaan, mutta mahaan upposi kyllä sipsiä ja karkkia ihan kiitettävät määrät. Tämä aamu taas alkoi loistavasti pullalla ja suklaalla, hienoa. Tänäänkään en itseasiassa ole oikeaa ruokaa syönyt, leipää tuossa äsken otin pari palaa ja sen lisäksi on sitten tullut syötyä jälleen vain kaikenlaisia herkkuja. Ihme ettei maha ole vielä ilmoitellut näistä huonoista ruokatottumuksista, yleensä se tulee kipeäksi niin helposti. Huomenna voisin kuitenkin yrittää palailla tästä joulusyöpöttelystä oikeisiin uomiin, vaikka uusivuosi onkin vielä edessä. Silloin tuskin tulee kamalia ongelmia syömisten suhteen, mutta juomisongelmat ovatkin sitten aika ajankohtaisia. Alkoholista kun kaloreita meinaa tulla niin helvetisti, ja aion todellakin juoda uutenavuotena ihan kunnolla.

Vanhojen tanssit ovat puolentoista kuukauden kuluttua ja haluaisin näyttää sinä päivänä hyvältä. Minun on pakko laihtua siihen mennessä ainakin 3 kiloa, oikeasti. En tiedä miten se onnistuu tällä itsekurilla, mutta toisaalta tuo on ihan hyvä asia motivoimaan - tosin pelkään silti epäonnistuvani ihan täydellisesti. Ihanaa olisi, jos saisin pois viisi kiloa tuossa ajassa, mutta en taida edes uskaltaa toivoa sellaista - en jaksaisi aina vain pettyä.

Ah, tämä kirjoittaminen tuntuu tällä hetkellä jotenkin todella ihanalta... On jotenkin ihanaa antaa sormien liukua näppäimistöllä ja vain kirjata ajatuksia ylös - tuntuu jotenkin todella rentouttavalta. Toivottavasti tämä kirjoitusinto jatkuu mahdollisimman pitkään, etten enää karkoita lukijoitani noilla ylipitkillä tauoillani! Tästä blogistani on kyllä tullut itselleni osittain jonkinlainen henkireikä, on ihanaa saada purkautua jonnekin: aivan kuin sillä tavalla saisi asiat työnnettyä pois mielestä, mutta kuitenkin talletettua ne jonnekin myöhempää tarkastelua varten.

Sitten pitäisi kai vielä selittää tuosta pojasta. Olen jotenkin todella sekaisin koko henkilön suhteen ja sydämmeni jyskyttää ahdistuneesti heti, kun koko ihminen edes käy mielessäni. Reilu viikko sitten sain parhaalta kaveriltani puhelun, joka koski J:tä (tätä poikaa siis) ja kaverini kertoi, että J:llä on juttua jonkun toisen tytön kanssa ja he ovat lähestulkoon yhdessä. Menin tuosta puhelusta jotenkin ihan sekaisin ja tuo koko ilta on minulla vähän hämärän peitossa, sillä ajatukseni mylläsivät päässäni ihan hullunlailla enkä ole saanut niitä oikein koottua tähänkään päivään mennessä. Lähdin sitten kaverini kanssa lenkille ja kuulin, että J on mahdollisesti hieman playeri - ainakin kaverini kaverin mukaan. Sain ihan kamalan ahdistuskohtauksen, sillä J ei vaikuta yhtään sellaiselta ja on käyttäytynyt mua kohtaan aina ihan hirvittävän suloisesti, eikä ole vihjaillut mitään sellaista, mitä playeri-pojat yleensä. Kaverini oli jopa kummallisen vahvasti sitä mieltä, ettei minun pitäisi enää puhua J:lle laisinkaan ja olisi aivan turhaa edes kuvitella mistään suuremmasta hänen kanssaan. Itkin tuona iltana nukkumaan mennessäni ihan kamalasti ja olin tosiaan aivan sekaisin, mutta jotenkin yön aikana sain järjestettyä asiat päässäni ja tulin siihen tulokseen, etten halua katkaista välejäni J:hin, vaan selvitän asian hänen kanssaan. Pyörittelin myös mielessäni kaverin aggressiivisuutta J:tä kohtaan ja pitkien pohdintojen jälkeen tulin siihen tulokseen, että kaverini taisi valehdella osan noista kertomistaan jutuista - olen nimittäin huomannut, ettei kaverini ole alunalkaenkaan ollut innoissani minun ja J:n jutusta tai saatika siitä, kun totesin edellisenä päivänä kaverilleni olevani ehkä hieman ihastunut. Kaverini toinen kaveri alkoi pari kuukautta sitten seurustella ja lopetti yhteydenpidon kaveriini lähes tyystin - kaverini sai tästä jonkinlaiset traumat ja ollaan itseasiassa puhuttu asiasta melko monesti. Tulin sitten siihen tulokseen (muutaman ihmisen avustuksella), että kaverini todennäköisesti liioitteli J:hin liittyviä asioita siinä pelossa, että minäkin jättäisin hänet pian. Tai no, oikeastaan tämä teoria ei tullut mieleeni vielä tuona iltana/yönä, vaan vasta parin päivän päästä kun juttelin asiasta J:n kanssa. Totesin tälle, että olen kuullut, että hänellä on juttua erään tytön kanssa ja J kumosi koko jutun. Hän sanoi tanssineensa kyseisen tytön kanssa hitaita eräissä opiskelijabileissä (joista myös kaverini puhui), mutta he ovat kuulemma nähneet sen jälkeen ainoastaan kerran eivätkä olleet jutellut nyt useaan viikkoon. J puhui todella uskottavasti ja suhtautui juttuun melko vakavasti, kyseli multa paljon asioita ja selitti sitten lopulta itsekin muita juttuja, joita siitä on ollut liikkeellä. Sanoin J:lle kuitenkin vielä, että olin kuullut että he ovat nähneet kyseisen tytön kanssa useaan kertaan, ja J oli tuosta uutisesta ihan järkyttynyt ja sanoi ettei se todellakaan pidä paikkaansa. Kun sanoin tästä parhaalle kaverilleni, hän ei kommentoinut asiaa oikein mitenkään ja meni jotenkin hankalaksi - tämä jotenkin vahvisti ajatustani siitä, ettei kaverillani ollut ihan puhtaat jauhot pussissa. Hän on nimittäin tehnyt näin kerran aiemminkin, en vain silloin(kaan) jaksanut ottaa asiaa hänen kanssaan sen kummemin puheeksi. En jaksa tehdä sitä nytkään, sillä en jaksa riidellä - tein kaverilleni kuitenkin selväksi, etten ole katkaisemassa välejäni J:hin.
Nykyään J:n kanssa menee hyvin: tekstaillaan oikeastaan joka päivä ja tiedän siitä jo melko paljon asioita. Tällä hetkellä se on suurella kaveriporukalla Rukalla, ja siellä on myös tyttöjä mukana, mikä huolettaa minua ehkä osittain. Toivon kuitenkin, että se osaa käyttäytyä - se kyllä kerran sanoi, ettei sillä ole tapana harrastaa mitään kännisäätöjä. Puhuttiin J:n kanssa kerran ihastumisesta ja se sanoi, ettei tiedä onko tällä hetkellä ihastunut. En tiedä ketä tyttöä se sillä tarkoitti (siis kehen se on mahdollisesti ihastunut), mutta ehkä elättelen mielessäni pieniä toiveita siitä, että se olisi tarkoittanut tuolla minua, eikä vain kehdannut sanoa suoraan. Äh, ehkä olen taas säälittävä.
Hmm, luin nyt tuon selostukseni läpi ja siitä jäi jotenkin sellainen kuva, että uskon J:hin ihan sokeasti ja että kaverini puhui varmasti totta, mutta tiedän tässä olevan jotain hämärämpää. En saanut selostusta kuulostamaan ihan siltä, kuin sen oikeasti pitäisi, mutta uskokaa minuun - kaverini on tehnyt paskasti ennenkin. Tällä hetkellä minua ahdistaa se, että kaverini tekee noin - ei se saisi. Toisaalta kuitenkin se on nykyään suhtautunut J:hin ihan hyvin ja toivottavasti näin tulee olemaan jatkossakin.
Tällä hetkellä tekisi niin kovasti mieli ottaa puhelin käteen ja tekstata J:lle, mutta sanoin sille eilen etten viitsi häiritä sitä tuon reissun aikana ja se voi tekstata sitten, kun sillä on aikaa. Eilen illalla se sitten tekstasikin, mutta tänään ei ole kuulunut mitään. No eipä sitä toisaalta joka päivänä tarvitsekaan jutella, vaikka kivaa olisikin.:)

Äääw, tulipas tästä merkinnästä pitkä! Minulle heräsi nyt yhtäkkiä myös kamala huoli tunnistetuksi tulemisesta, mutta toivon nyt ettei sen suhteen ole hätää. Ääh, pitäisi yrittää pysyä vähän enemmän anonyymina.

Merry Christmas!

En ole taaskaan saanut aikaiseksi kirjoitella, anteeksi.:/ Tällä hetkellä olen vanhempieni ja mummini kanssa mökillä Rukan lähettyvillä ja nettiyhteys on ihan surkea. Kotiin pääsen lauantaina ja silloin saatte viimestään kunnollisen merkinnän. Tulin nyt kuitenkin toivottamaan hyvät joulut, olette ihania.<3

We're going down

Painosta ei edelleenkään mitään tietoa ja ahdistus painaa päälle. Olen ihan rappiolla syömisteni kanssa, en oikeasti vain osaa hillitä itseäni, kun en tiedä painoani! Annan itseni lappaa koko ajan ruokaa suuhuni enkä vain osaa lopettaa, sillä minulla ei ole mitään konkreettista todistetta siitä, että tuosta syömisestä olisi haittaa (eli en näe kasvavia lukuja vaa'alla jokaisena aamuna...). Olen niin helvetin vihainen itselleni, etten osannut pitää sitä nelosella alkavaa lukua, vittu. Tuleva joulukaan ei painon kannalta kovin lohduta, en mä voi olla jouluna syömättä!

Olin saanut uusia lukijoitakin, tervetuloa vain teille! (: Yritän tulla kurkkimaan teidänkin blogejanne vaikka tänään illalla!
Tajusin muuten eräänä päivänä, että kommentoin muille ihan liian vähän. Silti odotan aina itsepäisesti saavani itse kommentteja, typerää. Voisin tehdä pienen parannuksen tämän kommentoinnin suhteen ja yrittää vaikka päivittäin nakata ainakin yhtä ihmistä kommentilla! Tutustuisikin muihin huomattavasti paremmin, kun tulisi keskusteltua enemmän. Jeij, hyvä idea!

Kouluun pitäisi lähtä pian, ääh. Päätin jättää englannin kuudennen kurssin kesken, sillä inhoan sitä opettajaa enkä oikeasti saa mentyä sinne tunnille. En ollut viime viikolla englannin tunnilla kertaakaan ja lentäisin muutenkin varmaan siltä kurssilta pian ulos, sillä en jaksa selitellä noita poissaolojani. Sama jättää kesken ja käydä se vaikka ensi jaksossa jonkun toisen opettajan ryhmässä. Äh, turhauttaa tällainen. Tämä päivä tulee olemaan koulussa kyllä ihan painajainen, sillä olen jotenkin todella väsynyt ja pääsen kotiin vasta neljältä.

Porukat lähtevät tänään Leville ja olen yksin kotona keskiviikkoiltaan asti. Koira jää tänne, joten joudun heräämään aina aamulla käyttämään sen lenkillä - tulen siis olemaan tämän viikon aivan poikki! Onneksi sitten alkaa joululoma ja on aikaa levähtää. Kävin muuten eilen ostamassa loput joululahjat vanhemmille ja olen kyllä ihan tyytyväinen noihin ostoksiini. Kokoan molemmille sellaiset lahjakorit, joihin olen ostanut kaikenlaista pientä - kummankin lahjaan kulutin rahaa suunnilleen 50 e. Niiden sietää nyt olla kiltisti, *naur*.

Nyt täytyy lopetella, sillä lähden tästä aamupalalle (lihoamaan) ja sitten kouluun. Heipsan!

Live your life

Vaa'assa ei ole vieläkään patteria eikä minulla ole painostani yhtään mitään tietoa. Peilissä näytän jotenkin todella turvonneelta, joten en kyllä haaveile mistään mukavista lukemista - enemmänkin pelkään, mitä se vaaka näyttäisi. En osaa kuitenkaan ottaa itseäni kunnolla niskasta kiinni, kun en tiedä painoani ja tämä tuntuu todella turhauttavalle kaikin puolin.

Lintsaus on tällä viikolla taas alkanut mennä vähän liiallisuuksiin. En ymmärrä, miksi siellä koulussa oleminen on niin kamalan hankalaa - en vain pysty enkä jaksa. Maanantaina olin koulussa neljästä tunnista kolme, tiistaina kolmesta tunnista yhden, keskiviikkona kolmesta tunnista kaksi, torstaina neljästä tunnista yhden ja tänään kahdesta tunnista tulen menemään yhdelle. Ihan liikaa poissaoloja, voisin yrittää olla ensiviikon kokonaan koulussa. Tosin tajusin tuossa eräänä päivänä, että siitä on reilu vuosi kun olen viimeksi saanut oltua koko viikon koulussa lintsaamatta yhtäkään tuntia. Ääh, mikä tässä on niin hankalaa? :/

Pitäisi kohta lähteä aamupalalle ja sitten raahautua kouluun. Onneksi on vain matikkaa, ne tunnit menevät ihan kohtuu nopeasti. Sen jälkeen menen kaverin kanssa joululahjaostoksille ja yritän saada ostettua ainakin jotain - sunnuntaina ostan sitten loput lahjat.:) Onneksi ei tarvitse ostaa lahjoja kuin äidille, isälle ja yhdelle tai kahdelle kaverille, saan ne ehkä jopa hankittua! Isälle on vain ihan hirveän vaikeaa keksiä mitään, en osaa ostaa lahjoja miehille! Kellään ideoita?

We believe

Olen ollut itselleni ihan hirvittävän vihainen, kun en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa mitään lähes viikkoon. Olen ollut ihan hirveässä stressissä tuon matematiikan takia, mutta nyt tenttimistehtävät ja koe ovat tehtynä, joten sain tuon stressinaiheen alta pois ja voin taas yrittää panostaa vähän stressittömämpään elämään. :) Kokoan tähän ensiksi viime kertaisen kyselyn.

Miltä vartalosi alueelta haluaisit eniten senttejä pois?
29% vastasi: Käsivarret
72% vastasi: Reidet
24% vastasi: Pohkeet
70% vastasi: Vatsa ja lantio
17% vastasi: Selkä
6% vastasi: Jokin muu

Vastauksia tuli 62 kappaletta ja jokaisella oli mahdollisuus valita useampi vaihtoehto.

Minulla ei ole harmainta aavistusta tämän hetkisestä painostani, sillä vaa'an patteri on ollut loppunut jo usean päivän ajan. Ahdistaa kamalasti, sillä tiedän lihoneeni jälleen ja joudun elämään ihan hirvittävässä epätietoisuudessa. Alimmillaan paino oli 49,3 kg, mutta nyt se varmasti hipoo lähes 51 kg, sillä viikonloppu meni ihan syömiseksi ja juhlimiseksi pikkujoulujen merkeissä. En ole koko viikolla saanut otettua itseäni niskasta kiinni ja olen todella tympääntynyt tähän saamattomuuteeni. Sain tänään ihan hirvittävän itkukohtauksen tutkiessani reisiäni, jotka ovat ihan täynnä selluliittia. En ymmärrä, miten sitä voi olla näin nuorellakin ihmisellä tässä määrin - jalkani näyttävät ihan järkyttäviltä. Se määrä oli selvästi lisääntynyt lyhyessä ajassa ja päätin nyt aloittaa epätoivoisen kuivaharjauksen, joka mahdollisesti voisi auttaa vähän. Äh, pitäisi alkaa liikkuakin jälleen enemmän, se on jäänyt ihan turhan vähälle.
Tämän kertainen kysely koskeekin sitten tuota selluliittia, vaikka tulokset saattavatkin masentaa minua entisestään - en nimittäin haluaisi kuulla suurimman osan ihmisistä toteavan, ettei heillä selluliittia näy mailla halmeilla. Näkyvällä selluliitilla kysymyksessä tarkoitan sellaista selluliittia, joka näkyy mm. seistessänne - ei ainoastaan silloin, kun puristelette ihoanne.

Sitten taas (jo lähes tavaksi tullut) poikahöpötys...:) Ollaan juteltu päivittäin mesessä ja pientä kiinnostusta alkaa olla ilmassa ainakin omalta osaltani. Keskustelut koostuvat pitkälti läpän heitosta, mutta niissä on mukana myös sellaista pientä flirttiä ja miljoonia silmänisku hymiöitä, joille sitten yhdessä aina jälkeenpäin naureskellaan. Poika muutti tänään kaverinsa kanssa asumaan kahdestaan ja kertoi päivemmällä mesessä, ettei pääse nyt koneelle kahteen viikkoon. Siitä lähti sitten pienoinen läpänheitto koskien sitä, unohdetaanko toisemme kahdessa viikossa, mutta tultiin sitten lopulta molemmat ihan tosissamme siihen tulokseen, ettei se taitaisi olla mahdollista. Lopulta poika sitten pyysi numeroani ja lupaili tekstailla illalla, joten sitä odotellessa... Aww, ihanaa.

Numbers, numbers and numbers

Onpas mulla taas päivitystauko kasvanut! Edellisen merkinnän jälkeen oli muutama huono päivä ja paino pomppasi takaisin 50,7 kiloon, mutta nyt on jälleen mennyt ihan kohtuullisen hyvin. Aamupaino oli 49,4 kg, ja on kyllä niin lohduttavaa ja ihanaa nähdä tuo nelonen vaa'assa! :) Tämän päivän syömiset tosin eivät ole menneet ihan nappiin, joten veikkaan että huomenna vaaka taitaa näyttää vähän isompaa numeroa.

Olen ollut lähipäivinä ihan hirmu kiireinen ja päiväni ovat kuluneet lähinnä matematiikkaa laskiessa. Tentin MAA6-kurssia ja olin sitten typeränä jättänyt nuo tehtävät ihan viime tippaan ja huomasin sunnuntaina, että minulla on n. viikko aikaa laskea yli sata tehtävää. Olen sitten jokaisena päivänä koulun jälkeen ahertanut matikan kimpussa ja tehtäviä on jäljellä tällä hetkellä varmaan hieman reilu neljäkymmentä. Tuntuu, että numerot alkavat jo puskea ulos päästäni korvien kautta, mutta ehkä kestän vielä muutaman päivän! Tänään tekemistäni tehtävistä en ole ymmärtänyt mitään ja olen joutunut hyppimään melko monta ylikin - yritän tehdä niitä sitten kun olen tehnyt kaikki muut tehtävät.

Tästä merkinnästä tuli nyt todella tylsä, kuvaton ja lyhyt, mutta yritän huomenna tulla kirjoittelemaan lisää ja saada aikaiseksi myös uuden kyselyn! :)