Take a break

Koko viikonlopun kestäneen synttärisyöpöttelyn jälkeen paino on megalukemissa, joten pidän nyt päivitystaukoa siihen saakka, että saan sen taas kohdilleen. En tiedä mitä tällainen tauko edes auttaa, mutta kai jotenkin häpeän tuota lukemaa enkä halua siitä liiemmin puhua. Toivottavasti palaan mahdollisimman pian! :) Tsemppiä kaikille muille hirmuisesti! <3

Happy birthday

Synttäriiit! <3
Tästä merkinnästä tulee nyt vähän lyhyt, mutta yritän päivitellä huomenna sitten vähän pidemmästi. Painoni on jumittunut nyt aika ansiokkaasti 49.3 kiloon eikä se ole liikkunut siitä mihinkään muutamaan päivään, vaikka ei ole tullut edes ahmittua. Mutta ei se onneksi ole noussutkaan, joten ei edes jostain syystä kamalasti ärsytä. Huomenna menen kaverin kanssa hampurilaiselle ja elokuviin, joten kaloreita tulee kertymään megapaljon, ja lauantaina pidän synttärikahvittelut muutamille sukulaisille, joten tulee syötyä kakkua, piirakkaa ja pullaa... Mutta olen tullut siihen tulokseen, ettei omilla synttäreillä saa ajatella kaloreita, eihän?

Olen hyvällä tuulella. Lintsasin koulusta viimeisen tunnin, kun en millään jaksanut mennä ja huomisen koulupäivän jälkeen onkin sitten viikonloppu. Tämä viikko on mennyt melko hitaasti, mutta ei ole siltikään ihan hirveästi ärsyttänyt olla koulussa. Tutor-jutut menivät ainakin hyvin tiistaina ja olen ihan ylpeä, että saatiin todella vähäisellä suunnittelulla jopa jotain aikaiseksi. Huominen koulupäivä inhottaa ehkä vähän, mutta on kuitenkin perjantai ja sen jälkeen odottaa hampurilainen ja leffa, joten ehkä selviän. :D

This is our faith

Mulla on ollut tässä nyt pieni päivitystauko ihan sen takia, etten yksinkertaisesti ole kehdannut tulla kertomaan, miten on mennyt. Syömiseni ovat menneet koko ajan päin prinkkalaa ja parina päivänä aamupaino oli 49.7, hyi. Tänään se sitten oli onneksi 49.2, ja huomiseksi olisi ollut mahdollista päästä pienempään lukuun, mutta se mahdollisuus kyllä kaatui äsken, kun vedin naamaani karkkia ja fanipaloja... Äh, ajattelin, että viimeisenä lomapäivänä on oikeus syödä, mutta nyt ottaa päähän. Olen lähipäivinä kestänyt nälkää todella hyvin, mutten vain ole mahtanut itselleni mitään iltaisin (ikuinen ongelmani...). Toivon todella, että saan koulun alkamisen myötä ruokailuni mahdollisimman säännöllisiksi ja sitä kautta estettyä tuota iltasyöpöttelyä. Ajattelin ottaa nyt tavoitteekseni pudottaa ensi viikon aikana painoa yhden kilon, sillä sen pitäisi olla ihan mahdollinen tavoite, vaikkei kuitenkaan kovin helppo. Siinä on minulle nyt ihan sopivasti haastetta ja olisin sen jälkeen varmaan todella iloinen. Voisin antaa kilon pudottamisesta itselleni palkinnoksi jotain kivaa - vaikka jonkun uuden vaatteen. :>

Käväisin yhtenä päivänä vaatekaupassa ja olin ensimmäistä kertaa ihan tyytyväinen sovittaessani vaatteita. Näytin kyllä yhä läskiltä, mutta huomasin kuitenkin jotain eroa tämänhetkisen ja viisi kiloa lihavamman minän välillä, joten sovituskopissa hymyilytti kerrankin. Se oli ihan uskomaton tunne, kun tajusi, että oikeasti osa vaatteista näyttää nyt paremmalta päälläni kuin ennen! Tosin tuo fiilis lähti pois samantien kaupasta poistuttuani ja näytän peilissä jälleen ihan järkyttävälle (+ olen ollut aina ihan varma, että tuon kyseisen vaatekaupan peilit hoikentavat, joten siihen meni sekin ilo).

Ääh, turhauttaa kaikki. Koulu, kaverisuhteet ja tämä koko laihdutuskuvio. En jaksa alkaa taas herätä aamuisin niin helvetin aikaisin ja painua kouluun: nälkäkin siinä tulee niin hemmetin helposti. Tekisi mieli jättää kouluateriat väliin, mutta en voi. Kaverit valittaisivat kuitenkin jotain enkä osaisi keksiä mitään hyvää syytä syömättömyydelleni. Ja olisi nälkä, äh.

Tajusin myös äsken, että mun blogi on hirmu tylsä. Täällä ei ole mitään kuvia, kuten muilla, ja valitan aina. En kerro ikinä mitään kivaa.

Can I scream?

Fuck. Fuck fuck!
Ei suju, ei sitten millään. Pari edellistä päivää menivät kohtuu hyvin ja aamupaino oli tänään 49.3, eli olin jo melko lähellä tuota 48. Kaksi edellistä päivää olivat itselleni suhteellisen helppoja ja pärjäsin hyvin kohtuullisella syömisellä, mutta kuinkas kävikään tänään... Käytiin äidin kanssa hammaslääkärissä ja ostamassa mulle koulukirjoja, mutta sitten nälkä yllätti. Mentiin pitsalle. En tiedä, miksi ehdotin sitä ITSE, sillä toinen vaihtoehto olisi ollut esimerkiksi kiinalainen, josta olisi varmasti saanut vähän terveellisempääkin ruokaa. Vedin sitten naamaani n. 3/4 pitsaa, minkä jälkeen suunnattiin videovuokraamoon, sillä halusin vuokrata High School Musicalin (olen muuten nykyään täysin rakastunut Zac Efroniin, se on vain niin hemmetin hyvän näköinen! <3). Sieltä sitten otin matkaan vähän karkkia (onneksi hillitsin itseni edes tässä, sillä en ottanut kovin paljoa) ja söinkin ne sitten jo automatkalla. Pian aletaan katsoa elokuvaa, ja koska tämä päivä on mennyt kirjaimellisesti perseelleen, olen varma, että haen pakkasesta jäätelöä. Niin mulle aina käy: jos päivä on mennyt jo valmiiksi surkeasti, tulee sellainen olo, ettei ole enää mitään väliä, mitä syö. Turhauttaa melko rankasti.

Ajattelin, että koulun alkaessa painoni alkaisi numerolla 47, mutta nyt tiedän sen mahdottomaksi. Koulu alkaa alle viikon päästä, joten realistisempi tavoite olisi nyt saada se paino alkamaan numerolla 48. Siellähän se jo kerran olikin, mutta nyt täytyy vain toivoa, että saan sen sinne uudelleen. Tuo ei ole mahdoton tavoite, edes tämän päivän läskeilyn jälkeen, joten taidan pyrkiä siihen. Vähän harmittaa, mutta tällä hetkellä sekin tuntuu paremmalta kuin kamala 49, jossa tunnun jumittaneen jo ihan liian kauan. Okei, täytyisi ajatella niin, että keväällä painoin vielä lähes 55 kg, ja olen laihtunut yli viisi kiloa, mutta tällä hetkellä se ei paljoa lämmitä.

When it's not okay

Jauhan purkkaa ja heilutan jalkaani pakonomaisesti, jotta saisin estettyä jääkaapille kävelyn. Olen ollut tämän päivän ihan kohtuu hyvin lukuunottamatta pullaa, jonka vedin aamulla naamaani (...). Painoin aamulla ihan vitusti liikaa (anteeksi kielenkäyttö, mutten jaksa sensuroida oikeita ajatuksiani): kilon enemmän kuin eilen. KILON! Okei, söin eilen illalla melko paljon, mutten sentään käsittänyt syöneeni niin paljon, että paino voisi nousta yhtäkkiä kilon. No, ehkä tuo johtui sitten jostain muustakin, painohan nyt heittelee normaalistikin vähän suuntaan jos toiseenkin. Aamupaino oli siis ikävä 50.3, eikä se varmaankaan ole laskenut huomisaamuun mennessä, mutta toivon ettei se ainakaan olisi noussut.

Pieni näläntunne pistelee vatsassa, mutta olen nyt vakaasti päättänyt olla syömättä tämän illan. Tietenkin joku hedelmä olisi ihan sallittava iltapala, mutta koska kello on jo puoli yksitoista, en näe iltapalaa tarpeelliseksi. Näläntunnekin on onneksi sellainen, joka yleensä katoaa hetken päästä, joten enköhän kestä tämän. Voisin kyllä käydä pian juomassa lasillisen vettä tai teetä, että saisin mahaan edes pientä kylläisyyden tunnetta. Katsottiin äidin kanssa tänään yksi vuokraelokuva, joka oli oikeasti ihan hyvä. Tosin se loppui melko inhottavasti ja koko leffan ajan oli sellainen olo, että pitäisi saada jotain suuhun, mutta sain sitten hillittyä itseni ja olin sen jälkeen melko tyytyväinen.

Tästä purkasta on lähtenyt maku, voisin hakea uuden.

How can I make this work?

Menee taas päin persettä. Olisihan se pitänyt arvata, ettei tuo numerolla 48 alkava paino voi pysyä. Se olisikin ollut oikeasti liian hyvää ollakseen totta, ei mulle vain koskaan tapahdu mitään niin hyvää. Voisin vaikka kuristaa itseni, kun en osaa olla syömättä. Mikä helvetti siinä on niin vaikeaa? Nälkä mulla ei ole, mutta tekee vain mieli syödä koko ajan niin paljon, että sitten aina lopulta sorrun. Eilen aamuna painoin 48.8 kg, ja pystyin olemaan iltaan asti todella hyvin syömättä. Sitten tulikin ihan kunnon repsahdus ja söin kokonaisen karkkipussin, puoli pussia fanipaloja ja sämpylää. Sitä se vähäinen syöminen kai teettää - sortuu helposti ahmimaan. Tänä aamuna painoinkin sitten 49.3, eli painoa oli tullut eilisestä lisää puoli kiloa... Tämäkin päivä alkoi syömisten osalta kuitenkin hyvin ja pystyin olemaan puoli kolmeen asti kokonaan syömättä. Tein sitten itselleni leivän, mutta sorruin samalla jälleen karkkiin. Äsken sitten tuli syötyä karkkia vähän lisää, ja pian joudun kai syömään oikeata ruokaa, kun äiti tekee. Voi helvetin läski. Kaveri tulee yöksi illalla ja sen kanssa joudun varmaan syömään jotain iltapalaa, jonka voisin muuten skipata. Äh, ei tästä nyt oikeasti tule mitään. En tiedä mitä tässä nyt oikein pitäisi tehdä. Jos onnistun olemaan päivän vähällä syömisellä, sorrun sitten illalla - ja pahasti. Onko kellään mitään hyvää ideaa siihen, miten saisin tsempattua itseäni nyt edes pari päivää, että saisin painon taas alle 49? ;<